Vaalien jälkeinen elämä on erilaista kuin ennen vaaleja. Osa kansasta äänesti ja osa ei. Sepä siis lienee ollut valinta. Me vapaan maan kansalaiset voimme noita tehdä, päivittäin jopa.

Kiihkeästi ovat julkimot kertoneet, millaista väkeä tuntevat ja kuka on heidän tuttavapiirinsä äänet saanut. Kovasti olen ihmetellyt, miten tuo tietämys on hankittu, maassamme kun on vaalisalaisuus eli äänestämme yksin tuossa kopissa. Toki joitain facebook julkaisuja olemme nähneet, kun osa meistä on itse päättänyt ohittaa tuon salaisuuden ja julkaissut äänensä, mutta silti.

Minun tuttavapiirini on aika suppea. En ole kovin mukava enkä sosiaalinen, joten en juokse juhlissa. Vanhakin olen ja usein laiska eli siitä joukon vähäisyys. Tuohon suppeaan ihmisjoukkoon kuuluu kuitenkin aika laaja poliittinen kenttä. Ensirakkauteni kouluajoilta oli ja on ilmeisesti edelleen puhdas Demari, syntymäperheestä löytyi ja taitaa olla edelleen vankka vasemmistolainen, vanhojenpäivätanssiparini on näkyvä Perussuomalainen Vantaalta, työkavereissani on vihertäviä vasemman siiven edustajia, tanssiryhmäni jäsenenä on aktiivinen vihreiden jäsen, yrittäjäjärjestön kautta tunnen muutamia Kokoomuspoliitikkoja ja myös joitain Keskustapuolueen edustajia. Itse olen vasemmalta siiveltä Kokoomusajattelua. Uskon yhteiskunnan vähäosaisten tukemiseen, mutta mielestäni työllä pitää voida vaurastua. Muidenkin kuin jääkiekkoilijoiden ja rallikuskien. Tunnustan.

Jos katsoo tuttavapiiriäni, on siinä kertomus siitä, että tilastot pitävät paikkansa, jakauma Tainalandiassa on sama kuin Suomessa. Tuo ei sinällään ole mikään ihme, kun miettii Tainalandian maantieteellistä sijoitusta. Nykyinen sijoitus kylpyammeessa, Helsingin Laajasalossa.

En voi käsittää, mihin tämä yhteiskunta on matkalla. Tainalandian asukasmäärä lisääntyy syksyllä kahdella ja kuningattarena haluan alamaisteni voivan erittäin hyvin. En halua heidän kasvavan ilmapiirissä, jossa julkisesti huudetaan, että tuolla asuvat ovat sitä ja täällä tätä. Jos näyttää tuolta toimii näin. En usko, että nenän asennosta voi mitenkään päätellä ihmisen sielun laatua.

Oma lapsuuteni ja nuoruuteni sisälsi melkoisen määrä tuota. Itse kuuntelin milloin mitäkin Ryssittelyä. Tyhmä kun olin en ymmärtänyt tuosta pahasti loukkaantua. Minua säälitti nuo raukat, joiden taustassa ei ollut mitään jännää. Itselläni oli surullisen, mutta mielestäni jännittävän historian kokenut isä. Olen sikaylpeä juuristani ja perheeni historiasta. Voin kuitenkin myös ymmärtää, miksi minua ei aina hyväksytty, ei se oikeastaan minusta johtunut. Oisko sekin ollut Pirkka?

Kun se päivä koittaa, että kaikki uskomme samoin, tunnemme samoin, pukeudumme samoin, olemme saman värisiä, saman kokoisia, saman nimisiä ja meillä on kaikilla samanväriset hiukset, uskon joutuneeni helvettiin.

Jukra, että on kiva tunnistaa oma outo naamansa peilistä ja tietää olevansa yksilö, huomata aamubussissa joukko yksilöitä menossa johonkin, tunnistaa omat,tärkeät, yksilönsä joukosta. Ja hauskinta on, että he kaikki ovat jostain erimieltä kuin minä, jostain samaamieltä, joistain asoista riidellään ja kiivaasti ja sitten sovitaan syvästi.

Luotetaan, rakastetaan, hyväksytään, tuetaan, huolehditaan ja pistetään nyt tämä Oy Suomi Ab reilaan. Tulevia polvia ajatellen.